torstai 22. tammikuuta 2015

Vanhat shamaanit



Susivuoren shamaani kävi opintomatkalla tutustumassa vanhojen shamaanien elämään.
Tässä yllä olevassa kuvassa shamaanilla on kaulassaan erityinen koru. Se estää shamaania sairastumasta hulluuden tautiin.
Nykypäivänä kun menet terveyskeskukseen niin johan sieltä tyrkätään resepti jolla saa apteekista purkillisen hullunkarkkeja eli rauhoittavia nappeja.
Mitä jos mielenvikaisuus johtuukin vain steressistä. Auttaisiko elämän menon hidastaminen? Viime kädessä voitaisiin kokeilla tällaista hulluudenesto korua. Toimii tiettävästi paremmin kuin mitkään rauhoittavat lääkkeet.



Ennen vanhaan paha olo ja huono tuuri käytiin paikallisen shamaanin luona hoitamassa. Shamaanilla on keinot ja apuhenget jotka saavat asiat järjestymään.


Ennen vanhaan kun oli vaivoja niin turvauduttiin shamaaniin. Onneksi nykypäivänäkin on shamaaneja auttamassa.
Mutta kaikkia hoitajan hommia ei shamaanitkaan tee. Nimittäin omaishoitajan hommia.
Susivuoren shamaani kylläkin oli vanhempiensa omaishoitajana.
Nyt rummutan ja teen taikoja kaikkien omaishoitajien virkistämiseksi. Omaishoitaja jos kukaan tarvitsee tukea ja apua. Rummutan ja lähetän energiaa tässä ohessa kaikille omaishoitajille. Myös kaikille jotka jaksavat hoitaa vammaista lastaan. Olen todella hengessä mukana.

Tällä viikolla olen tehnyt shamaanihoitoja. On ollut tyytyväisiä ihmisiä. Kiitokset kaikille.
Tänään illalla teen shamaanirumpumatkan ihan itselleni. Kerään voimia.
Nimittäin hyvä ystäväni, sairaanhoitaja ja sairaankuljettaja menehtyi sairauden murtamana. Lauantaina hautajaiset. Jokainen täältä lähtee vuorollaan.
Muistakaa ottaa rauhallisesti. Kynttilää ei pidä polttaa molemmista päistä. Rentoutukaa välillä.


- Susivuoren shamaani, John Parta -

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Hymy herkässä




Oheisesa kuvaasa shamaani on kiinan reissulla. Nyt kotisuomessa, takkatulen lämmittäessä muistelin mukavaa reissua. Mielenkiintoisia paikkoja ja mukavia ihmisiä.
Mutta ei tarvitse matkustaa kaukomaille että olisi yhtä mukavaa. Täälläkin on mielenkiintoisia paikkoja ja mukavia ihmisiä.
Milloin viimeksi juttelit naapurin kanssa. Tuottaa suurta iloa kävelylenkillä sanoa hyvät huomenet vastaan tulevalle kanssakävelijälle. Muistatko ylipäätää milloin olet viimeksi hymyillyt?

Katson seinälle. On hymy herkässä. Seinällä on valokuvia lapsista ja edesmenneistä vanhemmistani.
Se on suuri hymyn aihe. Toinen hymyn aihe seinällä on eräs taulu. Nimittäin sähkötaulu. Harvaa ihmistä sähkötaulu saa hymyilemään mutta minä hymyilen sen nähdessäni. Sähkömittari se pyörii melko verkkaisesti. Ei pidä kiirettä. Vaikka ulkona on pakkanen. Mittari pyörii hitaasti sillä takka lämmittää mukavasti ja säästää sähköä.

Katsahdan sivusilmällä sohvalle. Tunnen vetoa. Kahdellakin tapaa. Tunnen vetoa rakasta naista kohtaan joka lepäilee soffalla. Tunnen myös toisenlaistakin vetoa. Soffalla on myös vastapestyjen lakanoiden pino. Ne pitää myös vetää.

Mukava päivä siis meneillään. Otan shamaani rummun ja menen pihasaunan tupaan. Rummuttelen kaikille teille hyvää mieltä ja hymyä suupieliin.

Hymyile. Kun hymyilet, niin näet sen tarttuvan ja leviävän kulovalkean tavoin ihmiseltä toiselle.



- Susivuoren shamaani John Parta -




.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Hidasta hieman


Hidasta hieman.


Pika pikaa. Kaikki myydään nykyään sanalla pika. On pikaruokaa, pikapesua, kaikki pitää saada heti ja pikana.
Oravanpyörä vain kiihtyy. Kun kaikki saadaan pikaiseti ja nopeammin, niin mihin käytämme sen kaiken säästämämme ajan. Kenties johonkin josta voimme nauttia. Ei. Haalimme vain lisää kaikkea nopeaa zipzap pikajuttua.

Stressi kasvaa. Alkaa ahdistaa. Tulee mieleen pikaruokapaikan autojonossakin että voi kun olisi aikaa hengähtää. Ajatus menee kuitenkin pikana ohi kun saamme pikaruoka-annoksen syliimme. Ajetaan sitten pikatietä kotiin päin. Syömme ajaessamme sen pikaruuan ja olemme pikaisesti kotona. Samalla vilkaisemme onko kännykkään tullut pikaviestejä.

Olisiko nyt hidastamisen paikka. Töistä kotiin ajaessasi ota rento asenne, älä ohittele suotta vaan laita soimaan hyvää rentouttavaa musiikkia. Pääset ehkä kotiin kaksi minuuttia myöhemmin, mutta rentoutuneempana. Aja vaikkapa eri reittiä kuin yleensä.

Kotiin saavuttuasi, keitä kahvit. Istahda keittiönpöydän äärelle. Valmista ruoka aivan rauhassa. Perunan kuorinta ja salaatin tekokin sujuu keskittyneesti rennolla otteella kuin itsekseen. Anna kastikkeen muhia ajan kanssa.

Syödessäsi älä hosu. Ota perunanpala ja kastiketta haarukkaan. Pysähdy katsomaan sitä hetkiseksi. Huomioi sen väri. . Laita se ajatuksen kanssa suuhun. Maistele perunan rakennetta. Maistele kastikkeen makua. Älä mieti tulevia kiireitä. Älä vilkuile sähköposteja samalla. Maistele vain joka suupalaa. Ota hörppy maitoa. Tunne sen kylmyys. Tunne kuinka se valuu kurkusta alas ja virkistää. Haukkaa leipää. Tunne sen rakenne. Pureskele kunnolla. Niin vatsasikin voi paremmin.
Syödessäsi voit kiittää ja ajatella perunan kulkua lautasellesi. Voit kiittää aurinkoa, ja sadetta joka kasvatti perunan. Maanviljelijää joka nosti perunan ja toimitti sen kauppaan. Voit kiittää myös kauppiasta joka sen asetteli myyntiin pottulaariin.

Siinä syödessäsi tulee ehkä kesä mieleen. Ja mummola. Muistat miltä maistui mummon tekemä herkkukastike.
Tulee mummoa ikävä. Ruuan jälkeen tiskaa astiat.
Sitten ota kynä. Juuri niin kynä! Ja kirjota paperille kirje mummolle. Siis vanhanajan mukava kirje. Kerro mummolle kuinka on ikävä ja kuinka rakastat mummoasi. Mieti mummon ilmettä kun saa oikean, ajatuksella kirjoitetun kirjeen. Jos mummo ei ole enään keskuudessamme niin sytytä mummolle kynttilä ja kirjoita jollekkin muulle mukavalle ihmiselle se kirje.

Facebookiin ryntäämisen sijasta ota ja soita vanhalle lapsuuden ystävällesi Kakelle tai Kertulle. Jos et tunne Kakea etkä Kerttua niin soita jollekkin muulle kivalle kaverille ja ilahduta hänen päiväänsä.

Ota siis rennosti. Kaikkea ei tarvitse saada heti ja pikana. Jos jokainen hidastaisi menoaan ja välttäisi kamalaa kouhotusta, niin tämä maapallo olisi rauhallisempi paikka elää.
Sammuta siis valot. Sytytä pari kynttilää. Laita tee hautumaan. Hengähdä ja kirjoita kirje.
Kerro mummolle terkkuja.


- Susivuoren shamaani, John Parta -



.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Tämä hetki


Saavuin juuri Kiinan matkalta. Istuskellessani munkkiluostarin hämyisessä salissa, kuunnellessani munkkien laulantaa ja rukousta, mieleni tyyntyi ja rauhoittui. Kovin kaukaiselta tuntui kaupungin hälinä ja elämän kiireinen oravanpyörä.

Kuinka monesti elämme elämäämme sellaisella vauhdilla ja kiireellä, että emme ehdi edes elämään sitä kunnolla.
On aina mielessä huomisen murheet, huominen työpäivä ja sen palaverit ym. Tai sitten muistelemme sitä mitä työkaveri tai sukulainen sanoi toissapäivänä, sekä harmittelemme onnetonta lapsuuttamme.

Oikeasti elämä tapahtuu nyt. Juuri nyt. Tässä hetkessä.
Jos voisimme keskittyä tähän käsillä olevaan hetkeen, niin olisimme onnellisempia. Siis oikeasti onnellisia. Vailla eilisen tai huomisen murheita. Mennyt on jo aiemmin tapahtunutta, eikä se vaikuta tähän hetkeen. Ja aivan turhaa on murehtia etukäteen huomista palaveria. Muutoin koko elämä menee huomisesta murehtimiseen. Ei nähdä tämän hetken ihania asioita. Kuutamoa, kaunista hymyä rakkaan suupielessä, ihanaa tomaatin makua salaatissa. Ei, ei maisteta kun on se huominen palaveri mielessä. Kuinka paljon jääkään huomioimatta.

Jos vaikkapa liikennevaloissa punaisen valon palaessa ottaisimme ja hengittäisimme syvään pari kertaa. Muista siis joka kerta kun pysähdyt punaisiin valoihin, ottaa pari syvää henkäystä ja rentoutua. Ei ole oikeasti mihinkään kiire.

Keskity tähän hetkeen ja onneen. Hyvä opetusesimerkki keskittymisestä hetkeen on se kun kävelet jäisellä sateen kastuttamalla kadulla. Joka askeleeseen on keskityttävä Täysin. Muutoin jos askel herpaantuu olet nurin. Ja ehkä luita poikki. On vain käveltävä ja keskityttävä joka askeleeseen. Vasen jalka, oikea jalka.
Ei silloin ole mielessä huominen palaveri vaan se, että otat askeleen oikealla jalalla ja sitten vasemmalla.

Samaa menetelmää keskittymisen kanssa voit käyttää vaikkapa ruokaa tehdessäsi. Kuorit perunaa. Kuoren siivu lähtee perunasta. Yksi kerrallaan. Keskityt vain kuorimiseen. Ja pilkot porkkanaa. Pilkot siivun kerrallaan. Keskityt. Ei ole mielessä eiliset tai huomiset murheet. Sama pätee normaaliin arkiseen työntekoosikin. Keksityt vain siihen mitä teet tällä hetkellä. Et anna mielen harhailla tulevissa jutuissa. Niiden aika on sitten myöhemmin.

Keskity myös kun kumppanisi tai lapsesi puhuu sinulle. Kuuntele ja keskity. Itsekkin saat siitä paljon.
Nyt tekee kaffetta mieli. Maito on loppu. Taidan lähteä harrastamaan keskittymistä ja mielenhallintaa tuonne jäiselle kadulle. Yritän selvitä ehjin nahoin.


- Susivuoren shamaani, John Parta -